Kampus muutoksessa

Kampus muutoksessa

Kohti energiaomavaraisuutta

Kestävyys, päästöjen vähentäminen, uudet energiaratkaisut, jaetut resurssit ja kiertotalous ovat globaaleja trendejä, jotka ohjaavat myös yliopistokampusten kehittämistä. Aalto University Campus  & Real Estaten pitkän aikavälin tavoitteena on tehdä Otaniemen kampusalueesta energiaomavarainen vuoteen 2030 mennessä.

-13,9%

Vuoden 2016 vedenkulutuksen muutos vuoteen 2014 verrattuna

-8,9%

Vuoden 2016 sähkönkulutuksen muutos vuoteen 2014 verrattuna

-10,4%

Vuoden 2016 lämmönkulutuksen muutos vuoteen 2014 verrattuna

1,51%

Energiaomavaraisuusaste vuonna 2016

Caset

Toimitilojen energiatehokkuussopimus

Toimitilojen energiatehokkuussopimus

TETS luo konkreettiset tavoitteet ja kannusteen energiansäästölle

Aalto CRE on sitoutunut vähentämään kampuksen energiankulutusta vuoteen 2025 mennessä 10,5% vuoden 2014 tasosta. Säästötavoitteet on määritelty kansallisessa toimitilojen energiatehokkuussopimuksessa, eli TETS:essa, jonka on solminut jo 38 kiinteistöalan yritystä. TETS on osa koko Suomen kattavaa vapaaehtoista energiatehokkuussopimusten kokonaisuutta, jolla pyritään saavuttamaan Suomelle asetetut energiansäästötavoitteet. 

Uusi TETS-kausi alkoi vuoden 2017 alusta, ja vanha oli voimassa vuodesta 2008 vuoteen 2016. Aikaisemman TETS-kauden 5350 MWh säästötavoitteesta kampukselle oli vuonna 2014 saavutettu jo 78%. Vuonna 2015 raja rikottiin 110 prosentin, eli yhteensä 5885 MWh säätöllä. Kausi päättyi Otakaari 1, Otaniementie 9 ja Runeberginkatu 14 peruskorjausten yhteydessä tehtyjen energiansäästötoimenpiteiden myötä hurjaan loppukiriin, yhteensä 13 378 MWh säästölukemiin. Nyt uuden kauden tavoitteena on 10,5% säästö vuoden 2014 tasoon nähden. Välitavoittena on 7% säästö jo vuoteen 2020 mennessä. Näin pyritään takaamaan mahdollisimman suuri säästövaikutus heti alkuun. Vuoden 2014 kulutuslukemat olivat 36 155 MWh sähköä, 50 465 MWh lämpöä ja 150 038 m3 vettä

Energiansäästösopimuksiin liittymisessä etuna on valtion tuen saaminen erilaisiin energiatehokkuusinvestointeihin. Lisäksi sopimusyritykset ja -kunnat ovat mukana toteuttamassa Suomen osalta koko Euroopan Unionin energiansäästövelvoitteita. Suurimpia toteutettuja uusiutuvan energian hankkeita ovat Dipolin maalämpöpumput, sekä Maarintie 8:n ja Tietotekniikan talon kattojen aurinkopaneelit. Lisää tietoa energiatehokkuussopimuksista voi lukea Motivan energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi/ -nettisivuilta.

Ekokampus 2030

Ekokampus 2030

Energiaomavarainen Otaniemi 2030

Energiaomavarainen Otaniemi 2030 eli Ekokampus 2030 -projektin tavoitteena on tehdä Otaniemen kampusalueesta energiaomavarainen vuoteen 2030 mennessä. Energiaomavarainen kampus tarkoittaa kokonaisvaltaista alueellista energiajärjestelmää, jossa energian tuotanto, siirto, jakelu, varastointi ja kulutus tukevat älykkäästi toisiaan. Kulutuksen pienentäminen on tavoitteen saavuttamisen kannalta keskeistä.

Ekokampus 2030 -projektissa selvitetään teknistaloudelliset reunaehdot ja suuntaviivat kokonaisvaltaisen alueellisen energiajärjestelmän rakentamiselle. Energiaomaraisuudella varmistetaan ennen kaikkea Aalto CRE:n energianhankinnan kustannustehokkuus pitkällä aikavälillä. Projekti toteutetaan vaiheittain.

Lähtötilanteena ja vertailukohtana tavoitteille pidetään vuotta 2014, jolloin Energiaomavarainen Otaniemi 2030 -projekti käynnistettiin.Tällöin Otaniemen kampuksella sijaitsevien Aallon omistamien rakennusten käyttämä energia tuotettiin lähes kokonaan Otaniemen ulkopuolella ja Otaniemessä oli vain hieman pientuotantoa.

Suurin osa Aalto CRE:n rakennuksista on 1960-luvulla rakennettuja ja siten peruskorjausiässä. Peruskorjauksien yhteydessä on mahdollisuus parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja kehittää tilojen toiminnallisuutta vastaamaan nykyisiä vaatimuksia.

Sähkö

Aalto CRE:n rakennusten yhteenlaskettu sähkönkulutus vuonna 2016 oli noin 33 GWh. Rakennusten keskimääräinen sähkönkulutus bruttoneliöihin suhteutettuna oli 95 kWh/brm2.

Kulutus ei jakaudu rakennusten kesken tasaisesti, vaan sähkön kulutuksessa 6 suurinta kuluttajaa kuluttaa noin 50 % sähköstä. Näissä rakennuksissa aikaansaadut suhteellisesti pienetkin energiatehokkuusparannukset ovat kokonaisuuden kannalta merkittäviä. Sähkö hankitaan Nord Poolin kautta.

Otaniemessä on tällä hetkellä noin 310,8 MWh verran paikallista sähkön pientuotantoa. Tämä syntyy valtaosaksi katoille sijoitetuista aurinkopaneeleista ja vastaa noin 1 % kaikesta sähkön hankinnasta.

Vuodesta 2013 alkaen osa hankitusta sähköstä on ollut uusiutuvaksi sertifioitua sähköä. Vuosina 2014 ja 2015 lähes kaikki sähkön kulutus katettiin bio- ja tuulisertifioidulla sähköllä sekä paikallisella tuotannolla, ja vuodesta 2016 lähtien kaikki sähkön kulutus on katettu uusiutuvilla energiamuodoilla.  Sertifioitu sähkö sisältää alkuperätakuun, eli sähkön myyjän on tuotettava vähintään myytyjen alkuperätakuiden mukainen määrä takuun mukaisella energianlähteellä.

Lämpö

Aalto CRE:n rakennukset on liitetty Fortumin kaukolämpöverkkoon. Rakennusten yhteenlaskettu kaukolämmön kulutus vuonna 2016 oli noin 46 GWh. Keskimääräinen bruttoneliöihin suhteutettu lämmönkulutus Aalto CRE:n kiinteistöissä oli 130 kWh/brm2.

Espoon kaukolämpö tuotetaan pääosin maakaasua ja kivihiiltä polttavilla sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksilla (CHP-laitokset). Lisäksi Otaniemessä sijaitsevassa kaukolämpökeskuksessa tuotetulla lämmöllä katetaan lämmönkulutuksen huippuja. Lämpökeskus käyttää polttoaineenaan maakaasua ja raskasta polttoöljyä. Otakaari 1:een hankitaan ekokaukolämpöä.

St1:n geolämpölaitoshanke "Deep Heat" on käynnissä Otaniemessä. Hankkeessa porataan erittäin syviä tuotantoreikiä ja geotermisen lämmön pilottituotantolaitoksen arvioidaan valmistuvan vuonna 2018. Geolämpölaitoksen tuotanto kattaa arviolta jopa 10 % Espoon kaukolämmön tarpeesta.

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tekemän selvityksen mukaan Otaniemen alue on geoenergiapotentiaaliltaan vähintään hyvä ja osittain erinomainen. Tutkimuksen tuloksia hyödyntäen maalämpöä on rakennettu muun muassa Dipoliin. Muita maalämpöä hyödyntäviä rakennuksia ovat Konemiehentie 1 (Saha), Otaranta 4 (Aalto Inn) ja rakenteilla oleva Biologinkuja 2 (Väre). Myös Sähkömiehentie 3 (Maarintalo) saa oman maalämpöpumppunsa lähitulevaisuudessa. Yhteensä tällä hetkellä Aalto CRE:n rakennuksissa tuotetaan maalämpöä noin 856 MWh vuodessa, eli noin 2% kokonaiskulutuksesta.

Maalämmön lisäksi lämpöä tuotetaan aurinkolämmöllä Aalto Inn -tutkijahotellissa ja Otakaari 5:n rakennuksessa yhteensä 20–25 MWh vuodessa.

Jäähdytys

Osassa rakennuksista jäähdytysenergia tuotetaan koneellisesti kompressorikylmälaitteella. Rakennusten maalämpöjärjestelmiä voidaan hyödyntää myös jäähdytykseen kesäaikana. Lisäksi joissain rakennuksissa on ilmalämpöpumppuja, jotka toimivat kohteessa erillisjäähdyttiminä.

Kylmälaitteiden sähkönkulutusta ei mitata erikseen, joten jäähdytystarvetta on arvioitu perustuen kiinteistöissä toteutettuihin energiakatselmuksiin ja energia-auditointeihin. Yhteensä jäähdytysenergiankulutus on suurusluokaltaan 1 000 MWh vuodessa.

Kulutuksen pienentämispotentiaali

Rakennusten nykyistä energiankulutusta seurataan ja siitä raportoidaan säännöllisesti TETS-sopimuksen mukaisesti. Rakennuksen koon lisäksi myös rakennuksessa tapahtuvalla toiminnalla on merkittävä vaikutus kokonaisenergiankulutukseen. Erityisesti kiinteistöjen käytöllä, kuten käyttöajoilla ja -tavoilla, on paljon merkitystä kulutuksen suuruuteen.